Maatieto

Venäjän Karjala

 

Karjala on suomalaisille monen merkityksen paikka. Karjala on monelle myös arkielämän todellisuus niin Suomessa kuin Venäjällä. Maantieteellisesti Karjalalla tarkoitetaan Karjalankannasta, Laatokan Karjalaa, Etelä- ja Pohjois-Karjalaa, sekä Vienaa ja Aunusta. Nykyään Venäjän puoleista Karjalaa kutsutaan Karjalan tasavallaksi. Venäjällä on myös toinen Karjala, Tverin Karjala, jonne Ortaid vie myös humanitaarista avustusta. Suomen Karjalan muodostavat Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakunnat. 

Aunus-joki. Kuva Nina Loimi.

Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan nykyisen Karjalan tasavallan alueella asui itämerensuomalainen väestö 1000 luvulta lähtien. 1100 luvulla slaaveja alkoi saapua alueelle Keski-Venäjältä ja muinaisen Karjalan kukoistuskausi oli n. 1100 – 1200 luvulla. Venäläisten ja itämerensuomalaisten väliset kohtaamiset ovat olleet arkipäivää ja yhtäläisyyksiä on esimerkiksi tapakulttuurissa, rakennustavoissa, uskomusperinteissä ja puhetavoissa. 

Pähkinänsaaren rauhan jälkeen alueen ihmisten identiteetit ovat rakentuneet eri suuntiin suomenkieltä puhuvien luterilaisten ja karjalankielisten ortodoksien välillä. 

Lue lisää karjalan kielestä ja alueen historiasta Karjalan kielen seuran nettisivuilta.

 

Raja yhdistää ja erottaa 

 

Nykyinen raja yhdistää meidät Karjalaan kulttuuriperinteiden ja monien suomalaisten sukujuurien kautta. Suomi on myös tärkeä investoija ja kulttuurinen yhteistyökumppani Venäjän Karjalalle.
 
Suomen ja Venäjän välinen raja myös erottaa: se on maailmanmittakaavassa suuri elintasokuilu. Venäjällä köyhiä ihmisiä ovat juuri rajaseutujen ihmiset. Syrjäseudut eivät ole kehittyneet Venäjän nousukauden mukana ja elintasoerot tuntuvat kasvavan edelleen.
 
Neuvostovallan aikaan monella alueella Karjalassa toimi tehtaita, jotka työllistivät suuren osan alueen väestöstä. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen ajettu yksityistäminen ja tehtaiden tuottavuuden vähentäminen johtivat laajaan työttömyyteen. Taloudellisten rakentedeiden muutosten hydöyt eivät ole ulottuneet syrjäseuduille.
 
Viimeisimmän taloudellisen kriisin myötä juuri jo muuhun Venäjään verrattain köyhät syrjäseudut kärsivät eniten. Karjalan tasavallan paperiteollisuus on ollut kansainvälisesti mitattuna nopeasti kehittyvää, mutta se on tehnyt alueen kehityksestä myös hauraan. Uudenlaisia elinkeinojakin syntyy mm. matkailun ja yksityisyrittäjyyden parissa.
 
Paikallisesti osa Karjalan tasavallan kaupungeista on kehittynyt huimasti, mutta alueelliset erot ovat suuria. Räikeitä erot ovat maaseudun ja kaupunkien välillä, mutta myös esimerkiksi kaupunkien sisällä. Petroskoissa voi nähdä rinnakkain rikkautta ja syvää köyhyyttä. 
 

"Perinteisen ja modernin välissä"

 
Karjalasta on sanottu, että siellä eletään perinteisen ja modernin välissä. Karjalaa leimaa myös asema lännen ja idän välisenä kohtaamispaikkana. Nyt karjalaisten identiteettiä rakentaa modernien elämäntapojen ja vahvojen perinteiden rinnakkainen olemassaolo.
 
Muutos kohti taloudellista kehitystä ja ihmisten elinolojen parantumista vaatii paljon työtä. Monelle Karjalan tasavallan asukkaista päivittäinen selviäminen on vielä ensisijaista. Perinteiden ylläpitäminen nähdään kuitenkin tärkeäksi ja niistä saadaan voimaa. Alueen asukkaat tukeutuvat sosiaalisiin verkostoihin, jotka ovat syntyneet jo Neuvostovallan aikaan.
Syvärin luostari. Kuva Nina Loimi.
 
Suomalaisten ja Venäjän Karjalan yhteistyöllä on myös suuri merkitys alueen tulevaisuudelle taloudellisesti ja sosiaalisesti. Neuvostovallan aikaan suljetussa yhteiskunnassa eläneet sukupolvet ovat eläköitymässä ja tulevaisuus on nuorten käsissä. 
 
Ortaidin tukeman Uteshenie – säätiön työ pyrkii ennaltaehkäisemään sosiaalisia ongelmia ja rakentamaan sellaisia sosiaalisten palvelujen verkostoja, jotka tukisivat Karjalan tasavallan asukkaiden omien resurssin hyödyntämistä tulevaisuudessa. Tärkeänä kohderyhmänä ovat juuri haavoittuvassa asemassa olevat nuoret.
 
Kuvassa lapsia igumenia äiti Evpraksijan luostarilta Tveristä. kuva Nina Loimi.
 
Ortaidin vapaaehtoisvoimin toimitettu lähialueapu on tavara-avun rinnalla sosiaalisten ja kulttuuristen verkostojen rakentamista.  
 
 
 
Palaa hankkeen pääsivulle.
 
 
 
 

Kristittyinä myös meillä on sekä vastuu että etuoikeus auttaa apua tarvitsevia lähimmäisiämme. Vain yhdessä voimme muuttaa maailman paremmaksi paikaksi kaikille ihmisille.

Tukenne Karjalan diakoniapalvelujen kehittämishankkeelle on korvaamatonta! 

 

Voit tukea työtämme Venäjällä tekemällä lahjoituksen.