Maatieto

Moldova: Kahden joen välissä

Moldovan tasavalta sijaitsee Romanian ja Ukrainan naapurissa Kaakkois-Euroopassa. Maan pääkaupunki on ChiÅŸinău, joka tarkoittaa "uutta lähdettä". Maan rajaseuduilla virtaa kaksi jokea, Dniesteri ja Pruti.

Rooman vallan aikaa nykyinen Moldova kuului Darsian provinssiin. Keskiajalla Moldova oli ruhtinaskunta ja voimallinen itäeurooppalainen valta Stefanos Suuren hallintokaudella 1400-1500 luvun taitteessa. 1530 luvulla ruhtinaskunta taipui Ottomaanien vasallivaltioksi.

Vuonna 1812 Moldovan ruhtinaskunta joutui Venäjän vallan alle. Jokien väliin jäävälle Moldovalle annettiin nimi Bessarabia. Loput Moldovasta kuului 1800 luvun puolesta välistä alkaen Romaniaan. Romanialaiset ja nykyisen Moldovan tasavallan alueella asuvat ovat lähellä toisiaan kielellisesti, kulttuurisesti ja historialtaan. Nykyisen Moldovan tasavallan alueella ovat kamppailleet ajatukset moldovalaisuudesta ja romanialaisuudesta, jossa neuvostoajan valtapolitiikalla oli myös suuri vaikutus.

Neuvostovallan jälkeen

 

Moldovassa asuu noin 4 miljoonaa ihmistä. Pääosa väestöstä on moldovalaisia mutta maassa asuvat merkittävät ukrainalais- ja venäläisvähemmistöt. Moldovan itsenäistymistä Neuvostoliitosta varjosti kiista kommunistien ja muiden puolueiden välillä. Kommunistien hallinnollinen alue Transnistria irtautui Moldovasta jo 1990 ja itsenäistymisen jälkeen 1991 käyty sota Moldovan armeijan ja Transnitrian välillä vei satojen ihmisten hengen. Samalla käytiin poliittista kamppailua siitä, tulisiko Moldovasta oma valtionsa vai liittyisikö se Romaniaan. Itsenäisen Moldovan tasavallan aate voitti.

Itsenäistymisen jälkeen Moldova on hapuillut uuden ja vanhan elämän välillä. Se on edelleen riippuvainen Venäjän kanssa käytävästä kaupasta ja talouskasvu on ollut hidasta. Moldova on Euroopan köyhimpiä valtioita.

Yleensä Balkanin aluetta vaivaa mm. korkea työttömyys, teollisuuden nopea romahtaminen, hidas talouskasvu, valtioiden velkaantuminen ja korruptio. Maat Balkanilla kärsivät syvästä köyhyydestä, sosiaaliturvan puuttumisesta ja kasvavasta rikollisuudesta. Ihmiskaupasta on tullut alueella vakava ongelma. Eniten ihmiskaupan uhreja tulee Moldovasta.

Ortodoksinen kirkko rakentaa identiteettiä

 

Noin 90 % moldovalaisista kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Moldovassa on kaksi Ortodoksista kirkkokuntaa. Bessarabian ortodoksi kirkko kuuluu Venäjän patriarkaatin alaisuuteen ja Moldovan ortodoksinen kirkko Romanian ortodoksi kirkon alaisuuteen.

Moldova on tunnettu viinistään ja kansantansseistaan. Pieni Moldova on muotoutunut suurien naapureiden kulttuurien vaikutuksesta uniikiksi eurooppalaiseksi valtioksi, jossa vaikuttavat monet kulttuuriperinteet.

Ulkomaille töihin

 

Moldovan bruttokansantuotteesta jopa neljännes, noin 38%, perustuu ulkomailla työskentelevien moldovalaisten rahalähetyksiin. Suurin osa rahasta käytetään päivittäiseen selviämiseen. Työttömyys on korkeaa varsinkin maaseudulla ja useimmin töiden perässä lähdetään Venäjälle sekä Ukrainaan ja Etelä-Euroopan maihin.

Ihmiskaupasta on tullut vakava ongelma Moldovassa 1990-luvusta lähtien. Virallisten tilastojen mukaan jopa 60.000 ihmistä olisi joutunut ihmiskaupan uhreiksi, mutta todelliset luvut ovat paljon suurempia. Elinkauppa, työvoiman kauppaaminen ja prostituutio ovat suurimmat ihmiskaupan muodot. Monet lähtevät työttömyyden vuoksi ja monilla on myös lapsia: köyhyys altistaa joskus epätoivoisiin valintoihin.

Sorocan maakunta

 

Ortaid aloitti hankkeen moldovalaisen Soarta järjestön kanssa Sorocan maakunnassa. Soroca on Pohjois-Moldovassa sijaitseva maakunta, jossa asuu noin 90 000 ihmistä. Se sijaitsee noin 160 km pääkaupungista ChiÅŸinăusta pohjoiseen ja alueen hallinnollinen keskus, Sorocan kaupunki, sijaitsee Dniesteri joen varrella. 

Sorocassa on paljon syrjäisiä seutuja, joissa ortodoksisilla seurakunnilla on suuri vaikutus. Soarta järjestö toimii yhteistyössä alueen muiden järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Tavoitteena on tehdä ennaltaehkäisevää työtä ihmiskaupan vähentämiseksi.