Maatieto

 
Etiopia - maa Afrikan sarvessa

 

 

 

Etiopia sijaitsee Itä-Afrikassa sisämaassa, niin kutsutussa Afrikan sarvessa. Sen naapurimaita ovat Djibouti, Eritrea, Kenia, Somalia ja Sudan. Maan pääkaupungissa, Addis Ababassa, asuu noin 2,7 miljoonaa ihmistä.

Kuvassa pääkaupunki Addis Ababa. Kuva Nina Loimi.

Etiopia ei ikinä joutunut siirtomaavallan alle niin kuin monet muut Afrikan maat. Nykyinen Etiopia kasvoi ruhtinas Menelik II, eli Ashle Selassien, aikana, kun se säilytti itsenäisyytensä voittamalla Italian 1896 käydyssä Adwan taistelussa. Menelik II oli myös agressiivinen valloittaja. 1900-luvun alussa valtaan tullut ja 64 vuotta hallinnut Haile Selassie I vei Etiopian kehitystä eteenpäin ja oli merkittävä vaikuttaja Etiopian ja Afrikan historiassa.

Etiopian on kärsinyt koko 1900-luvun poliittisista epävarmuuden ajoista. Vaikka Haile Selassie sai aikaan uudistuksia, maan autoritäärinen ja keskusjohtoinen hallinto ajoi maan konflikteihin ja kehitys oli hidasta. Pienen hallituseliitin ja sen ulkopuolelle jääneiden ryhmien kesken syntyi syviä jännitteitä. Wollon maakunnan nälänhätä 1972-74 varjosti Haile Selassien viimeisiä hallintovuosia. Monarkia kaatui lopullisesti 1975 aseellisten konfliktien ja Haile Selassien salamurhan jälkeen.

Maan vasemmistopolitiikkojen siipi julisti maan sosialistiseksi vuonna 1974. Kommunistinen valta piti Etiopiaa rautaisessa otteessaan 1990-luvun alkuun saakka, yhteensä 17 vuotta. 1970-lukua varjosti poliittiset väkivaltaisuudet. Vuonna 1991 Etiopian demokraattinen oppositioliike kaatoi kommunistivallan.

Etiopia aloitti poliittiset uudistukset, mutta epävarmuuden ajat ovat jatkuneet näihin päiviin saakka. Viimeisimpänä konfliktina Eritrea ja Etiopia kävivät rajakiistoista johtuvaa sotaa vuonna 1999. Rauhansopimus allekirjoitettiin vuonna 2000 mutta epävarmuus jatkuu edelleen.

Haastava ilmasto

 

Etiopian ilmasto on trooppinen, mutta vaihtelee alueittain aavikosta sademetsään. Maan korkeusasteet vaihtelevat Afrikan mantereen yhdestä matalimmasta kohdasta, 120 metriä merenpinnan alapuolelta, yli 4600 metriin Rash Dashessa. Sen maasta 10 % on viljelykelpoista, mutta vain alle 1 % on käytössä. Etiopian talous perustuu silti maataloudelle: noin 85% etiopialaisista elää maataloudesta.

Etiopian maaseutu on kaunista vuoristoineen, järvineen ja laaksoineen. Kuva Nina Loimi.

Kristinuskon ja Islamin syvät juuret

 

Etiopiassa noin 60 % väestöstä on kristittyjä, joista n. 40% on ortodokseja. Etiopian Ortodoksisessa kirkossa on yli 40 miljoonaa jäsentä ja noin 40.000 kirkkoa ja luostaria.

Aksumin kuningaskunta (300 eKr- 1000 jKr) nykyisen Etiopian ja Eritrean alueella oli ensimmäisiä kristittyjä valtakuntia. Etiopian kansanperinteessä kristinuskon historialla on suuri merkitys. Etiopia nimeä käytettiin jo 400-luvulla ja Aksumin valtakunta oli osa tärkeitä kauppareittejä Rooman ja silkkitien välillä. Nykyään kirkon voi löytää maan jokaisesta kolkasta.

Kuvassa nunna Haikin alueelta. Kuva Hannele Järvinen.

 

Noin 30% maan väestöstä on muslimeita ja loput perinteisten uskontojen kannattajia ja muita. Islamin historia juontaa Etiopiassa sen syntyajoille saakka. 600 luvun alussa joukko muslimeita pakeni Muhammedin käskystä Mekasta nykyisen Etiopian alueelle. Etiopiasta on lähtöisin myös rastafari uskonto.

Kristinuskon pitkä historia vaikuttaa etiopialaiseen kulttuuriin syvästi muiden paikallisten uskontojen rinnalle. Uskonnot ovat vaikuttaneet myös Etiopian rikkaaseen ruokakulttuuriin. Perinteisissä ruoissa ei käytetä sikaa. Ortoksisen kirkon paastoajat vaikuttavat laajasti ruokakulttuuriin ympäri maata, jolloin pääasiallisesti syödään kasvisruokaa.

Etiopialaisessa musiikissa vaikuttavat perinteet, joilla on juurensa moniin alueen kulttuureihin, kuten somalikulttuuriin. Vanhat kristilliset perinteet vaikuttavat myös populaarissa musiikissa. Etiopialaisella musiikilla on olennainen osansa myös kristillisessä hartauselämässä ja esimerkiksi praasniekassa.

Kuvassa Addis Ababan Pyhän Arseman kirkon praasniekka vuonna 2006. Kuva Nina Loimi. 

Etiopian väestö

 

Etiopian 80 miljoonainen väestö muodostaa Afrikan toiseksi väkirikkaimman maan. Suurin osa maan asukkaista asuu maaseudulla. Etiopiassa asuu yli 80 eri etnistä ryhmää. Maan pääkieliä ovat amhara ja oromo, mutta puhuttuja kieliä on yli 80.

Kuvassa on naisia Haikin alueelta. Köyhyydestä huolimatta ihmiset iloitsevat ja jaksavat toivoa paremman tulevaisuuden puolesta. Kuva Nina Loimi.

Maan asukkaista noin 40 prosenttia elää alle kahdella dollarilla päivässä. Metsien katoaminen, ylikansoitus ja eroosio uhkaavat luontoa ja ihmisten elinkeinoja. Etiopiaa koettelevat kuivuusjaksot ja toistuvat nälänhädät. Maassa on suhteellisen paljon vesivarjoja, mutta niitä ei pystytä hyödyntämään tarpeeksi tehokkaasti. Noin 60% elää ilman puhdasta vettä. Etiopia on yksi maailman köyhimmistä maista.

Etelä-Wollo

 

Etiopia on jaettu 11 maakuntaan ja suureen kaupunkialueeseen. Ortaidin hanke alueena on Amharan maakunnassa, Etelä-Wollon alueella sijaitsevan Haikin kaupungin lähellä olevat kolme kylää. Haik sijaitsee 430 kilometriä maan pääkapungista Addis Ababasta pohjoiseen. Alue on korkealla merenpinnasta ja näköalat vaihtuvat vuoristoista ja laaksoista syviin rotkoalueisiin. Wollon maakunta kärsi 1970-luvulla vakavasta nälänhädästä ja on edelleen yksi Etiopian köyhimmistä alueista.

Kolme kylää, Hara, Hardibo ja Godguadit ovat mukana Ortaidin rahoittamassa hankkeessa. Näissä asuu noin 16 000 ihmistä. Alueen maanviljelijöistä suurin osa on muslimeita, loput ortodoksikristittyjä. Perheissä on keskimäärin 5,6 lasta ja alueella asutaan tiiviisti. Viides osa alueen perheistä on naisjohtoisia.

Kuvassa härkä hankealueelta. Kuva Nina Loimi.

Maata viljellään pääosin perinteisin menetelmin härkien avulla. Alueella viljellään perunoita, sipulia, kaalia ja tomaattia, sekä hedelmiä kuten appelsiineja ja sitruunaa. Alueen sateen vaihteleva määrä, maan heikko hedelmällisyys ja puute eläimistä ja siemenistä ovat aiheuttanneet ruokapulaa. Ortaidin projektin avulla viljelylajikkeita on laajennettu ja uusia viljelymenetelmiä on otettu käyttöön. Kastelujärjestelmien avulla on lisätty maanviljelyn tuottavuutta. 

 

Katse tulevaisuuteen

 

Kun katsomme Etiopiasta kertovia tilastoja, on hyvä muistaa, että kehitystä on tapahtunut. Lapsikuolleisuus on vähentynyt, lukutaito kasvanut ja eliniänodote noussut viime vuosikymmeninä.

Etiopiassa on paljon potentiaalia kehittyä vielä enemmän. Yhteistyön siemenistä kasvaa usko tulevaistuuteen. Yhä useammat lapset pääsevät kouluun ja he ovat rakentamassa tulevaisuuden Etiopiaa. 

Paljon on vielä kuitenkin saavutettavaa. Kehitys vaatii luottamusta, aikaa ja sitkeyttä. Kumppanuuden rakentaminen kehittyvien maiden ja varakkaampien maiden välillä toteuttaa unelmaa yhtenäisemmästä ja oikeudenmukaisemmasta maailmasta. Kuva Hannele Järvinen.

 

 

 

 

 

 

Kristittyinä myös meillä on sekä vastuu että etuoikeus auttaa apua tarvitsevia lähimmäisiämme. Vain yhdessä voimme muuttaa maailman paremmaksi paikaksi kaikille ihmisille. Voimme osallistua avustushankkeeseen tekemällä lahjoituksen Haikin hyväksi.

 

 

 

Tervetuloa mukaan Haik-maaseudun kehittämishankkeeseen. Voit osallistua tekemällä lahjoituksen.