Etiopia

Haik - maaseudun kehittämishanke Etiopiassa

 Kuiva maa kukoistaa Etiopiassa

 

Etiopia kärsii vuosittaisista kuivuusjaksoista eikä maan vesivaroja pystytä hyödyntämään tarpeeksi. Sateet tulevat epäsäännöllisesti ja eroosio koettelee maaperää. 

Ortaid käynnisti vuonna 2006 Haik -maaseudun kehittämishankkeen Etelä-Wollon alueella, Amharan maakunnassa, Etiopiassa. Hankealueeseen kuuluu neljä kylää: Hara, Hardibo, Godguadit ja Kosoro. Alueella asuu yhteensä noin 29 000 asukasta. 

 Lue lisää Etiopiasta täältä.

 

Kuva Hannele Järvinen.

 

Hanke saa Ulkoministeriön kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön hanketukea, ja se toteutetaan yhteistyössä Etiopian ortodoksisen kirkon kehitysapukomission (EOC-DICAC) kanssa. Tammikuussa 2010 hankkeessa käynnistettiin kolmivuotinen jatkovaihe.

Hankkeen tavoitteena on lisätä maatalouden tuottavuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä,kasvattaa kotitalouksien tuloja, edistää terveydenhuoltoa ja vahvistaa paikallisyhteisöjä. 

Vankkaa kokemusta

 

Ortaidin yhteisyökumppani Etiopiassa on EOC-DICAC, Etiopian ortodoksisen kirkon kehitysapukomissio. Komissio on perustettu vuonna 1972.

EOC-DICAC toimii mm. hätäavun, kehityksen, pakolaisten tukemisen ja HIV/AIDS -työn parissa.  

 

Kuvassa hankkeen paikallisia projektityöntekijöitä. Kuva Hannele Järvinen.

 

Puhdasta vettä ja terveysasema

 

Ortaidin tukeman hankkeen suurin rakennustavoite oli terveysaseman saaminen Godguaditin kylään Haikissa. Terveysasema on otettu käyttöön vuoden 2008 aikana ja se pystyy palvelemaan noin 5000 ihmistä. Terveysasema työllistää kolme ihmistä.  

 

Kuvassa vuonna 2008 valmistunut terveysasema ja Haik-järvi. Kuva Hannele Järvinen.

 

Viime vuonna hankealueelle rakennettiin neljä uutta kaivoa. Puhtaan veden saannilla on merkittävä vaikutus hankealueen ihmisten terveydentilaan. Kotien lähelle rakennetut uudet vesipisteet myös lyhentävät vedenhakumatkoja ja antavat mahdollisuuden tehdä muita töitä. Hygieniaolojen parantamiseksi kolmen kylän alueelle on rakennettu käymälöitä.

Hankkeen puitteissa on järjestetty yhteisökeskusteluja paikallisten uskonnollisten johtajien, aluehallinnon ja naisjärjestöjen kanssa. Yhteisökeskustelujen ja -koulutuksen tavoitteena on  lisätä yhteisöjen tietoisuutta HIV/AIDS:ista. HIV/AIDS on myös kytköksissä köyhyyteen ja huonoon terveystilanteeseen.

Puhdasta vettä lähellä kotia. Kuva Vuokko Sajaniemi.

Kestävää kehitystä ja ylpeyden aiheita

 

Ortaidin tukemassa hankkeessa Haikissa maanviljelyn tuotannon parantamiseksi on alettu käyttää kompostointia ja ympäristöä säilyttäviä menetelmiä.

Vuonna 2008 Hardibon kylään rakennettiin kastelujärjestelmä, jonka avulla alueen maanviljelijät saavat useamman sadon vuodessa ja voivat alkaa viljelemään uusia viljelylajikkeita. Kastelujärjestelmä on ylpeyden aihe koko kylälle. 

Hankkeen myötä kasvatettiin yli 400 000 puun- ja vihanneksen taimea, joista saadaan aikanaan rakennusmateriaalia ja ruokaa ja estetään eroosion etenemistä. 

Kuvassa naisia hankealueelta. Kuva Hannele Järvinen.

 

Elinkeinot monipuolistuvat

 

Hankealueen kotitalouksista viidennes on naisten ylläpitämiä. Hankkeen aikana naisjohtoisten talouksien tulonhankintamahdollisuuksia on monipuolistettu lahjoittamalla naisille lampaita ja vuohia, joista saatavilla tuloilla he voivat elättää perheitään.

Perheille on luovutettu mehiläisyhdyskuntia ja modernia mehiläistenhoitoon vaadittavaa teknologiaa. Alueen kukat ja ilmasto sopivat hyvin mehiläisten kasvatukselle.

 

Kuva Hannele Järvinen.

 

Myös paikalliselle luostarille on annettu kasvatettavaksi mehiläisiä ja luostarin alueelle on kasvatettu eukalyptuspuita. Luostariin rakennetut viljavarastot toimivat esimerkkeinä tulevaisuudessa rakennettaville varastoille.

 

Paikallisten kalastaijen elinkeinoa on tuettu koulutuksella ja lahjoittamalla verkkojen punontaan tarvittavia materiaaleja. Kalastajat säilyttävät myytävät kalat hankkeen lahjoittamissa jääkaapeissa. 

Vesipisteet ja kastelujärjestelmät ovat myös työllistäneet vartijoita, joiden palkat maksetaan vesipisteiden ja kastelujärjestelmien käyttäjiltä kerätyistä varoista. Kyläläiset myös huoltavat vesipisteitä ja kastelujärjestelmiä itse.

 

 

Kuvassa paikallinen kalastaja ja hankkeen puitteissa lahjoitettu jääkaappi. Kuva Hannele Järvinen.

 

Voimallisempi yhteisö

 

Jokaiseen hankkeen osa-alueeseen sisältyy koulutusta. Maanviljelijöitä on koulutettu uusien viljelymenetelmien käyttöön ja uusien lajikkeiden viljelyyn. Kylien asukkaita on rohkaistu rakentamaan perinteisiä kuivakäymälöitä. Niiden rakentaminen ei ole kallista ja suurin osa rakennusmateriaaleista tulee paikallisilta itseltään. Paikallisissa perinteissä ja kyläläisten omissa voimavaroissa on paljon mahdollisuuksia.

Koko Hardibon kylä on osallistunut kastelujärjestelmän rakentamiseen. Hanke on vahvistanut yhteisöä ja sen jäsenet ovat löytäneet uusia tapoja toimia kylän hyväksi. Myös yhteistyö kylien ja paikallishallinnon välillä on syventynyt hankkeen myötä.
 
Kuvassa kastelujärjestelmän rakentamiseen liittyvä koulutustilaisuus. Kuva Nina Loimi.
 
Hankkeisiin osallistuvat yksilöt ja perheet ottavat vastuun toimia esimerkkeinä yhteisön muille jäsenille. Vuohia saaneet naiset luovuttavat kilejä seuraaville naisille ja näin hanke saadaan jatkumaan yhteisön omin voimin. Perinteisen käymälän rakentaminen innostaa naapuria rakentamaan sellaisen myös itselleen.

Tieto uusista työskentelytavoista leviää myös kylästä kylään. Hardibon kylän kalastajat kävivät hankkeen rahoittamalla opintomatkalla Bahir Darin kaupungissa. Siellä he näkivät naisten osallistuvan hyvin toimivan kalastusosuuskunnan työhön. Nyt kalastajat tahtovat naisten osallistuvan myös oman osuuskuntansa toimintaan.

 

Mitä Haikissa tehdään vuonna 2010?

 

Vuonna 2010 Haikissa panostetaan edellisvuosien tapaan ihmisten hyvinvoinnin ja omatoimisen kehityksen edistämiseen sekä ruokaturvan parantamiseen. Toimintaa laajennetaan erityisesti terveys- ja koulutus-sektoreilla koskettamaan yhä useampia alueen kotitalouksia.

 

Puhtaan veden saantia edistetään rakentamalla kaivoja hankealueelle. Lisäksi hankealueelle rakennetaan kaksi pienimuotoista kastelujärjestelmää, jotka tukevat perheitä elannon hankkimisessa.

 

Terveydenhuoltoa parannetaan lahjoittamalla yhdelle hankealueen terveysasemista laboratoriotarvikesarja yhdessä välttämättömimpien lääkkeiden kanssa.

 

Maaseudun koulut eivät pysty varojen puuttuessa tarjoamaan kaikille oppilailleen koulunkäyntiin tarvittavia välineitä. Tämä näkyy suoraan koulunkäyntitilastoissa. Ongelmaa helpottamaan yhdelle hankealueen kouluista hankitaan pulpetteja oppilaille sekä tuoleja ja pöytiä opettajille. Koulutuksen tehostuessa kyläyhteisöt pääsevät irti köyhyyden kierteestä.

 

Haikissa sijaitseva luostariyhteisö alkaa hankkeen tuella valmistamaan rehua ja kasvattamaan siipikarjaa alueen viljelijöiden tarpeisiin. Naisten ja erityisesti yksinhuoltajanaisten mahdollisuuksia monipuolistaa toimeentuloaan tuetaan tarjoamalla välineet mehiläisten hoidon aloittamiseksi ja myöntämällä pienluottoja yritystoiminnan perustamiseksi.

 

Naisten aseman parantaminen yhteisöissä on olennainen osa hanketta. Sukupuolten välinen eriarvoisuus ylläpitää rakenteellista köyhyyttä. Haik-hankkeessa naiset ovat aktiivisesti mukaan toimintojen toteuttamisessa, päätöksenteossa ja vaikuttamassa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.

 

Tulevina vuosina Haik-hanke jatkaa jo käynnistettyjä toimintoja maatalouden tehostamiseksi, vesihuollon parantamiseksi sekä koulutuksen kehittämiseksi. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö luo solidaarisuutta ja tasa-arvoa väestön keskuudessa. Yhteinen päämäärä saa alueen ihmiset tekemään yhteistyötä ja auttamaan toisiaan.

 

Kristittyinä myös meillä on sekä vastuu että etuoikeus auttaa apua tarvitsevia lähimmäisiämme. Vain yhdessä voimme muuttaa maailman paremmaksi paikaksi kaikille ihmisille. Voimme osallistua avustushankkeeseen tekemällä lahjoituksen Haikin hyväksi.

 

 Lue vuoden 2010 Etiopian arviointimatkasta täältä.

 

Tervetuloa mukaan Haik- maaseudun kehittämishankkeeseen. Voit osallistua tekemällä lahjoituksen.

Lue lisää HIV/AIDS:sta Teemat-sivuilta.